Trail-valmennus ja muutto

Sunnuntai 6.5

Olin syksyllä Niihamassa pidetyissä lännenratsastuksen sm-kisoissa taas talkoohommissa. Palkintoina talkoista on TRS joka vuosi maksanut meille yhden valmennuksen. Tänäkin vuonna haluttiin taas Paanetojan Jaana pitämään trail-valmennusta.

Valmennus alkoi klo 10. Osallistujat oli jaettu kolmeen ryhmään ja jokainen ratsasti 1,5h. Toisen ryhmän jälkeen pidettiin pidempi ruokatauko. Oltiin Carmenin kanssa viimeisessä ryhmässä, joten tauko oli mukava, siinä ehti hyvin syömään pizzaa ja laittamaan hevosen valmiiksi.

Meidän ryhmä harjoitteli mm. tiheää pujottelua. Ohjeeksi saatiin, että hevoset opetettaisiin taipumaan ja kääntymään sisäpohkeesta, jolloin käännökset saa tehtyä nopeastikkin. Apuna voi käyttää kaulaohjaa. Toinen tarkeä asia oli ensimmäisen merkin lähelle osuminen, jos siitä osuu kauas ei viimeistä merkkiä enää pysty kiertämään. Lisäksi harjoiteltiin erilaisten puomimuodostelmien ylittämistä.

 Pujottelu alkoi parin kerran jälkeen sujua aika hyvin ja sisäpohjettakin saatiin vähän harjoiteltua. Täytyy muistaa se jatkossakin. Puomit meni oikeestaan kaikki hyvin. Carmen ei oikeastaan kolhinut, mutta pariin kertaan tuli isompia kompurointeja, kun ei askeleet osuneet hyvin.

Valmennuksen jälkeen olikin sitten vuorossa muutto Jaanan tallille. Olli lupasi aikaisemmin viiikolla, että kuskaa Carmenin sinne. Lastaus meni helposti, vaikka ensin piti vähän miettiä voiko siihen sillalle astua, kun kopissa oli jo joku outo heppa (Dami). Kyytiin kuitenkin mentiin ja molemmat sidottiin niin ettei löydy hampaan jälkiä perille päästessä kummastakaan.

Mukaan tallilta pakattiin satula, satulahuopa, loimi ja aiemmin sinne jättämäni harjat. Säilöheinää otettiin myös mukaan, että Carmen saa vähitellen totutella uuteen heinään. Kotoa olin jo pakannut autoon valmiiksi suitset, uuden riimun, kaikenlaisia purkkeja mm. harjanselvitysaine, pari uutta ruokakippoa ja pari fleeceloimea.

Carmen on matkustanut aikaisemmin aika vähän. Heti ensimmäisissä mutkissa se päätti ilmaista, että vauhtia on liikaa ja aloitti kolistelun. Olli oli ihmetellyt kolinaa, pysähtynyt ja todennut kaiken olevan kunnossa. Loppumatkan Olli sitten ajoikin hitaammin ja Carmen oli ihan hiljaa kopissa.

Perillä otettiin ensin Dami pois kyydistä ja sitten Carmen. Sillekkin alettiin opettaa kopista poistumista, kun joku vetää hännästä. Se odottikin nätisti että sai luvan peruuttaa, mutta hännästä vetämistä ei vielä käsittänyt vaan edestä piti pyytää peruuttamaan.

Mentiin aluksi katsomaan kenttää. Ensin narun päässä ja myöhemmin irti, kun saatiin heinäverkko aitaan kiinni. Marin ja Symppiksen kanssa käytiin kävelyllä uusissa maisemissa. Ei ollut erityisen ihmeellisiä uudet maisemat. Naapurin hepat ois kyllä kiinnostanu ja ojan reunojen vihreä ruohon.

Kävelyn jälkeen Carmen oli vielä hetken kentällä, mutta siirrettin talliin kun pihaan saapui seuraava heppakoppi. Sieltä saapui laidunelämää viettämään Vallu, joka myös edellisen kesän vietti Jaanalla koulutuksessa. Vallu pääsi kentällä käymisen jälkeen Carmenin viereen sisälle, että saasivat yön aikana tutustua. Carmen ja Vallu on tarkoitus laittaa samaan tarhaan Pepen ja Symppiksen kanssa.

Ihanaa, kun enää ei tarvi tota muuttoa miettiä! Nyt vaan toivotaan, että Carmen kotiutuu nopeasti. Tää on tällainen aika helppo muutto sikäli, että kaikki ihmiset ja melkein kaikki hevoset on jo valmiiksi tuttuja Carmenille. Syksyllä voi sitten olla vaikeampaa, kun muutetaan Mustialaan missä kaikki on uusia ja outoja, eihän sillä ole edes arabeja.

Oho, tulipa paljon tekstiä, vaikka olihan sitä paljon tapahtumiakin yhdelle päivälle.