Talutusratsastusta

Syksyn pimeys ja sade ovat oikein tehokkaasti laskeneet ratsastus-motivaatiota ja Carmenin liikunta on jäänyt luvattoman vähäiseksi. Syyslomalta onneksi palasi pari innokasta, jotka päätyivät Carmenin selkään minun puolestani.

Harjaamiseen en osallistunut itse ollenkaan, mutta varusteet laitoin. Nykyinen varustelu on hiukan monimutkainen myös länkkävarusteisiin tottuneelle nimittäin. Käytössä siis kolme eri huopaa, alushuopa pitämässä varsinaista puhtaana, varsinainen huopa ja päällimmäisenä inkkarihuopa, omituisesti taiteltuna, tarkoituksenaan tehdä satulasta sopivampi.

"Kentälle" (parkkipaikalle) lähdettiin pitkän köyden kanssa, että sain Carmenin talutukseen. Ensin selkään kiipesi Katja, jolla kokemusta enkkupuolelta ja pitkähkö tauko. Alkuun kertoilin miten Carmen toimii ja hetken ratsastelun jälkeen päästin Katjan pois talutuksesta. Ohjaus-harjoitukset menivät hyvin ja käynti-ravi-siirtymisetkin sujuivat. Laukkaa ei nyt otettu, kun se on Carmenille hieman hankalaa vielä, eikä parkkis ollut parhaassa mahdollisessa kunnossa.

Seuraavana selkään kiipesi Samu, joka on ollut muutamia kertoja talutuksessa aiemminkin. Myös Samu harjoitteli ohjaamista ja ravasikin ensimmäistä kertaa elämässään, vieläpä melko pitkän pätkän, ilman suurempia selässäpysymis-ongelmia.

Oli mukavaa vaihtelua olla välillä itse maassa ja kun oli vielä seuraakin, ettei tarvinnut yksin höpötellä. Kiitokset siis Katjalle ja Samulle! Saatte tulla toisenkin kerran.